kiivas
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kiivas (41) (komparatiivi kiivaampi, superlatiivi kiivain) (taivutus[luo])
- helposti kiivastuva, kiihtyvä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiːʋɑs/
- tavutus: kii‧vas
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. helposti kiihtyvä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: kiivaasti
- verbit: kiivastella, kiivastua, kiivastuttaa
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiivas Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.