miellyttävä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

miellyttävä (10) (komparatiivi miellyttävämpi, superlatiivi miellyttävin) (taivutus)

  1. mieltä hyväilevä, myönteisiä tuntemuksia tuottava, mielihyvää aiheuttava, mieltymysten mukainen.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Verbi

miellyttävä (10)

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miellyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi miellyttävä miellyttävät
genetiivi miellyttävän miellyttävien
(miellyttäväin)
partitiivi miellyttävää miellyttäviä
akkusatiivi miellyttävä; miellyttävän miellyttävät
Sisäpaikallissijat
inessiivi miellyttävässä miellyttävissä
elatiivi miellyttävästä miellyttävistä
illatiivi miellyttävään miellyttäviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi miellyttävällä miellyttävillä
ablatiivi miellyttävältä miellyttäviltä
allatiivi miellyttävälle miellyttäville
Muut
essiivi miellyttävänä miellyttävinä
translatiivi miellyttäväksi miellyttäviksi
abessiivi (miellyttävättä) (miellyttävittä)
instruktiivi miellyttävin
komitatiivi miellyttävine

Verbi

miellyttävä (taipumaton)

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä mieltyä