kellotapuli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kellotapuli (6)
- kirkon läheisyydessä oleva tornimainen rakennelma, johon soittokellot ripustetaan niiden kuuluvuuden lisäämiseksi
- (historia) edellisen kaltainen kellotorni, jota käytettiin muun muassa palokunnissa hälytyksen julistamiseen ja kartanoissa työväen koolle kutsumiseen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkelːoˌt̪ɑpuli/
- tavutus: kel‧lo‧ta‧pu‧li
Etymologia[muokkaa]
- yhdyssana sanoista kello ja tapuli < käännöslaina ruotsin sanasta klockstapel
Käännökset[muokkaa]
1. ja 2. tornimainen rakennelma soittokelloille
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kellotapuli Kielitoimiston sanakirjassa