hälytys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hälytys (39)
- väestölle annattava varoitus uhkaavasta vaarasta
- (sodankäynti) joukoille annettava varoitus ja käsky toimia ennalta käsketysti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhælyt̪ys/
- tavutus: hä‧ly‧tys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hälytys | hälytykset |
| genetiivi | hälytyksen | hälytysten hälytyksien |
| partitiivi | hälytystä | hälytyksiä |
| akkusatiivi | hälytys; hälytyksen |
hälytykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hälytyksessä | hälytyksissä |
| elatiivi | hälytyksestä | hälytyksistä |
| illatiivi | hälytykseen | hälytyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hälytyksellä | hälytyksillä |
| ablatiivi | hälytykseltä | hälytyksiltä |
| allatiivi | hälytykselle | hälytyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hälytyksenä | hälytyksinä |
| translatiivi | hälytykseksi | hälytyksiksi |
| abessiivi | hälytyksettä | hälytyksittä |
| instruktiivi | – | hälytyksin |
| komitatiivi | – | hälytyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hälytykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hälytys- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hälytysajo, hälytysajoneuvo, hälytysalue, hälytysjärjestelmä, hälytyskello, hälytyskeskus, hälytyslaite, hälytysmerkki, hälytysnumero, hälytyssireeni, hälytystila, hälytysvalmis, hälytysvalmius, hälytysääni, ilmahälytys, säteilyhälytys, värinähälytys