kannella
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kannella (67-J) (taivutus[luo])
- kertoa korkeammassa asemassa olevalle henkilölle toisen huonosta käytöksestä, kieliä
- (oikeustiede) tehdä kantelu
- (frekventatiivinen) kantaa (=kanniskella)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑnːelːɑˣ/
- tavutus: kan‧nel‧la
Substantiivi[muokkaa]
kannella
- (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta kansi
Verbi[muokkaa]
kannella
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kanneltaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kanneltaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kanneltaa
Malta[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kannella f.
Adjektiivi[muokkaa]
kannella