kanniskella

Suomi

Verbi

kanniskella (67) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) kantaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑnːisˌkelːɑˣ/
• tavutus: kan‧nis‧kel‧la

Etymologia

• verbi kantaa (heikko vokaalivartalo kann|a- + pääte -iskella)

Käännökset

1. frekventatiivinen: kantaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kanniskelu, kanniskeleminen

Aiheesta muualla

• kanniskella Kielitoimiston sanakirjassa
• kanniskella Suomen murteiden sanakirjassa