hoen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

hoen

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä hokea

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hoen n. (monikko hoenders, hoenderen tai hoenden)

  1. (yleisesti) mikä tahansa kanalintujen lahkoon (Galliformes) kuuluva lintulaji tai semmoisen yksilö
  2. (erityisesti) kesykana (Gallus gallus domesticus) tai sen yksilö
  3. (metsästys) peltopyy

Ääntäminen[muokkaa]

Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: hoen

Etymologia[muokkaa]

  • keskihollannin sanasta hoen < muinaishollannin sanasta *huon < germaanisen kantakielen sanasta *hōną

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Keskihollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hoen n.

  1. kana

Kymri[muokkaa]

Noun[muokkaa]

hoen f. (monikko hoenau)

  1. ilo, iloisuus, hilpeys
  2. eloisuus, eläväisyys

Ääntäminen[muokkaa]

  • (pohjoismurteissa) /hoːɨ̯n/
  • (etelämurteissa) /hɔi̯n/

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hoen

  1. aspiroitu muoto sanasta oen