Siirry sisältöön

iloisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

iloisuus (40)

  1. se, että joku on iloinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈilo/
  • tavutus: i‧loi‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi iloisuus iloisuudet
genetiivi iloisuuden iloisuuksien
partitiivi iloisuutta iloisuuksia
akkusatiivi iloisuus;
iloisuuden
iloisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi iloisuudessa iloisuuksissa
elatiivi iloisuudesta iloisuuksista
illatiivi iloisuuteen iloisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi iloisuudella iloisuuksilla
ablatiivi iloisuudelta iloisuuksilta
allatiivi iloisuudelle iloisuuksille
muut sijamuodot
essiivi iloisuutena iloisuuksina
translatiivi iloisuudeksi iloisuuksiksi
abessiivi iloisuudetta iloisuuksitta
instruktiivi iloisuuksin
komitatiivi iloisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo iloisuude-
vahva vartalo iloisuute-
konsonantti-
vartalo
iloisuut-

Etymologia

[muokkaa]
  • adjektiivi iloinen (vokaalivartalo iloise-) + johdin -uus

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]