fylla

Ruotsi

Substantiivi

fylla yl. (1) (yks. määr. fyllan [luo], mon. epämäär. fyllor [luo], mon. määr. fyllorna [luo])

1. känni, juopumus, humala

Verbi

fylla (2)

1. täyttää
2. fylla i: täyttää (lomakkeeseen)

Taivutus

Taivutus – fylla
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	fyller	fylls, fylles
imperfekti	fyllde	fylldes
supiini	fyllt	fyllts
imperatiivi	fyll	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: fylla
• passiivin infinitiivi: fyllas
• aktiivin part. prees: fyllande
• passiivin part. prees: fyllandes
• part. perf.: yl. fylld, n. fyllt, määr./mon. fyllda

Aiheesta muualla

• fylla Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)