humala
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
humala (11)
- hamppukasvien heimon monivuotinen köynnöskasvi (Humulus lupulus), yleinen oluen mauste, jona käytetään humalan emikukinnoista saatavaa humalajauhoa
- Voimakkaasti humaloitu olut.
- humalatila, juopumus, alkoholin vaikutuksen alaisena olo, alkoholista johtuva myrkytystila
- Hän oli aivan humalassa.
- (yleisesti) mikä tahansa humalien (Humulus) suvun kasvi
Etymologia[muokkaa]
- Kasvinnimi on lainaa slaavilaisista (aik. 400-luvulta) tai germaanisista kielistä (aik. ajanlaskumme alusta), ja edelleen turkkilaisista kielistä. Humalatilan nimitys on peräisin kasvinnimestä, mahdollisesti keskiajalta.[1]
Käännökset[muokkaa]
2. humalatila
Kts. humalatila |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: humalainen, humalahakuinen, humalikas
- adverbit: humalassa
- substantiivit: humalahakuisuus, humalikas, humalikko
- verbit: humaloida, humaltua
Yhdyssanat[muokkaa]
alkoholihumala, humalahakuisuus, humalajuominen, humalankäpy, humalanvieras, humalapäissään, humalasalko, humalatila, humalvieras, laskuhumala, lääkehumala, maahumala, narkoosihumala, niittyhumala, nousuhumala, oluthumala, oopiumihumala, pillerihumala, sikahumala, sokerihumala, tinnerihumala, tukkihumala, umpihumala
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Tiede.fi: Viina villitsee kielenkin Viitattu: 31.12.2011