factum

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	factum	facta
akkusatiivi	factum	facta
genetiivi	factī	factōrum
datiivi	factō	factīs
ablatiivi	factō	factīs

factum n. (2)

1. teko
2. tosiasia

Ääntäminen

• IPA: [faktum]

Etymologia

partisiipin perfektin neutrimuoto verbistä faciō

Liittyvät sanat

Tästä johtuvat sanat tytärkielissä

• esp. hecho, ital. fatto, ransk. fait

Lainat muissa kielissä

• engl. fact, ruots. faktum, suom. fakta

Verbi

factum

1. yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta factus (joka on partisiipin perfekti verbistä faciō)
2. yksikön neutrimuoto sanasta factus (joka on partisiipin perfekti verbistä faciō)
3. yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta factus (joka on partisiipin perfekti verbistä faciō)