ensam

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ruotsi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen adjektiivinen
epämääräinen määräinen
m. ensam m. ensam m. ensamme
yl. yl. yl. ensamma
n. ensamt n. ensamt n.
mon. ensamma mon. ensamma mon.
Komparatiivi
ensammare
Superlatiivi
predikatiivinen adjektiivinen
ensammast den/det/de ensammaste

ensam

  1. yksinäinen, ainoa, erillään oleva, oman onnensa nojaan jätetty

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈeː n.sam]

Adverbi[muokkaa]

ensam

  1. yksin, yksinään, omin voimin
  2. häiriintymättä
  3. ainoastaan
    Han ensam kan hjälpa oss.
    Ainoastaan hän voi auttaa meitä.