dur

Katso myös: Dur ja dúr

Ranska

Adjektiivi

dur m., dure f. (monikko durs m., dures f.)

1. kova
2. karkea

   à poil dur – karkeakarvainen (koirasta)

3. ankara, tyly, vaativa, vaikea, raaka
4. kestävä

Ruotsi

Substantiivi

dur (2) (yks. määr. duren, mon. epämäär. durar, mon. määr. durarna)

1. (musiikki) duuri