dur

Katso myös: Dur, dúr

Ranska

Adjektiivi

dur m., dure[luo] f. (monikko durs[luo] m., dures[luo] f.)

1. kova
2. karkea

   à poil dur – karkeakarvainen (koirasta)

3. ankara, tyly, vaativa, vaikea, raaka

Ääntäminen

• IPA: /dyʁ/

Etymologia

• latinan sanasta durus ’kova’

Liittyvät sanat

• durer

Synonyymit

• (1.) consistant
• (4.) sévère

Vastakohdat

• (1.) tendre, mou

Johdokset

• verbit: durcir
• verbit: endurcir
• adverbit: durement
• substantiivit: dureté
• substantiivit: durite

Yhdyssanat ja sanaliitot

• c dur, g dur

Idiomit

• dur comme fer
• dur d’oreille, dur de la feuille
• faire dur (Kanada)
• brûler le dur

Adverbi

dur

• kovasti

Liittyvät sanat

Synonyymit

• durement, fortement

Vastakohdat

• doucement

Aiheesta muualla

• dur Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Adjektiivi

dur m./n., dură f., monikko: duri m., dure f./n. (määräiset muodot: durul m./n., dura f., durii m., durele f./n.)

1. kova
2. ankara, tyly, vaativa, vaikea, raaka

Ruotsi

Substantiivi

dur (taipumaton) (en-sukuinen)

1. (musiikki) duuri