karkea

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

karkea (15) (komparatiivi karkeampi, superlatiivi karkein) (taivutus[luo])

  1. pinnaltaan epätasainen
    Aluksi hioimme karkealla hiekkapaperilla.
  2. sellainen, jonka koostumus ei ole hieno
    Pohjalle levitettiin karkeaa sepeliä.
  3. epätarkka tai vain suuntaa-antava
    Karkea arvio on: "hävisimme satatuhatta euroa"!
  4. hienostumaton tai raaka
    Hän teki meistä karkeaa pilaa.
    Joidenkin karskien henkilöiden käytös on todella karkeaa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑrkeɑ/
  • tavutus: kar‧ke‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

karkearehu, karkeasäädin, karkeasäätö, karkeatekoinen, pannukarkea, puolikarkea

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • karkea Kielitoimiston sanakirjassa