karkea

Suomi

Adjektiivi

karkea (15) (komparatiivi karkeampi, superlatiivi karkein) (taivutus [luo])

1. pinnaltaan epätasainen

   Aluksi hioimme karkealla hiekkapaperilla.

2. sellainen, jonka koostumus ei ole hieno

   Pohjalle levitettiin karkeaa sepeliä.

3. epätarkka tai vain suuntaa-antava

   Karkea arvio on: "hävisimme satatuhatta euroa"!

4. hienostumaton tai raaka

   Hän teki meistä karkeaa pilaa.

   Joidenkin karskien henkilöiden käytös on todella karkeaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrkeɑ/
• tavutus: kar‧ke‧a

Käännökset

1. epätasainen

ranska: rugueux saksa: rau

viro: kare

2. ei hieno koostumukseltaan

venäjä: грубый, крупный

3. epätarkka

englanti: rough

4. hienostumaton

ranska: grossier, vulgare

turkki: kaba

Liittyvät sanat

• karhea, rosoinen
• karkeatekoinen

Vastakohdat

• sileä, tasainen

Johdokset

• adverbit: karkeasti
• substantiivit: karkeus
• verbit: karkeuttaa, karkeutua

Yhdyssanat

karkearehu, karkeasäädin, karkeasäätö, pannukarkea, puolikarkea

Aiheesta muualla

• karkea Kielitoimiston sanakirjassa