allein

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

allein

  1. (taivutusmuoto) monikon genetiivi sanasta alli
  2. (taivutusmuoto) monikon instruktiivi sanasta alli

Saksa[muokkaa]

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [aˈlaɪ̯n]
  • tavutus: al‧lein

Adjektiivi[muokkaa]

allein (ei vertailuasteita)

  1. yksinomainen
  2. yksinäinen

Aiheesta muualla[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

allein (ei vertailuasteita)

  1. yksin
    ganz ~ aivan yksin, ypö yksin
  2. ainoastaan, vain, yksinomaan

Aiheesta muualla[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

allein

  1. (rinnastuskonjunktio, vanhahtava, ylätyyliä) mutta, sentään

Aiheesta muualla[muokkaa]