valtakunta

Suomi

Substantiivi

1. valtiosta erityisesti monarkian yhteydessä ja eräissä historiallisissa merkityksissä käytetty nimitys, valtioon kuuluvat maa-alueet

   Rooman valtakunta

2. (kuvaannollisesti) jonkin abstraktin hallinta-alue

   Jumalan valtakunta

Etymologia

yhdyssana sanoista valta ja kunta

Käännökset

1. valtiosta erityisesti monarkian yhteydessä ja eräissä historiallisissa merkityksissä käytetty nimitys, valtioon kuuluvat maa-alueet

englanti: empire, realm italia: impero latina: imperium ranska: empire m. ruotsi: rike, statsområde

saksa: Reich serbia: carstvo, царство n. tšekki: říše, država venäjä: держава f., империя f., царство n.

Liittyvät sanat

• valtio
• saarivaltakunta
• kuningaskunta
• keisarikunta
• valtakunnallinen
• valtakunnallisesti

Yhdyssanat

valtakunnanoikeus, valtakunnanraja, valtakunnansali, valtakunnanverkko

Aiheesta muualla

• valtakunta Kielitoimiston sanakirjassa