Siirry sisältöön

Knall

Wikisanakirjasta
Katso myös: knall

Saksa

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Knall die Knalle
akkusatiivi den Knall die Knalle
datiivi dem Knall den Knallen
genetiivi des Knalles
des Knalls
der Knalle
41

Knall m. (monikko Knalle)

  1. pamaus, pamahdus, paukaus, paukahdus
  2. (puhekieltä) hullu

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • Knall Dudenissa (saksaksi)