pamaus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pamaus (39)[1]

  1. ääni, joka kuuluu, kun pamahtaa
    Kuultiin kovia pamauksia ja jyrinää.
  2. (arkikieltä) räjähdys
    iso pamaus
  3. (arkikieltä) kolari, törmäys (esim. meteoriitin)
    Karmee pamaus, siis kolari, ihan silmien edessä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑmɑus/ tai /ˈpɑmɑu̯s/
  • tavutus: pa‧ma‧us / pa‧maus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pamaus pamaukset
genetiivi pamauksen pamausten
pamauksien
partitiivi pamausta pamauksia
akkusatiivi pamaus;
pamauksen
pamaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi pamauksessa pamauksissa
elatiivi pamauksesta pamauksista
illatiivi pamaukseen pamauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pamauksella pamauksilla
ablatiivi pamaukselta pamauksilta
allatiivi pamaukselle pamauksille
muut sijamuodot
essiivi pamauksena pamauksina
translatiivi pamaukseksi pamauksiksi
abessiivi pamauksetta pamauksitta
instruktiivi pamauksin
komitatiivi pamauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pamaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pamaus-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pamaus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39