taipumaton
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- sellainen, joka ei taivu
- Yhden metrin mittainen ratakisko on käytännöllisesti katsoen taipumaton.
- (kuvaannollisesti) sellainen, joka ei taivu henkisesti; henkisesti vahva, peräänantamaton
- Kalle on henkisesti vahva ja taipumaton kuin järkähtämätön kallio.
- (kielitiede) sana joka ei taivu suvussa, luvussa eikä sija- tai aikamuodoissa
- Taipumaton sana on muodoltaan muuttumaton eikä seuraa sanaluokkansa muiden sanojen mahdollista taivutuskaavaa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑi̯puˌmɑt̪on/
- tavutus: tai‧pu‧ma‧ton
Etymologia[muokkaa]
- Kieltopartisiippi verbistä taipua.
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, joka ei taivu
|
2. kuvaannollisesti
|
3. kielitieteessä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: taipumattomuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- taipumaton Kielitoimiston sanakirjassa