i

Wikisanakirjasta
Katso myös: -i, I, í, Í, ì, Ì, ĭ, Ĭ, î, Î, ǐ, Ǐ, ï, Ï, , , ĩ, Ĩ, İ, į, Į, ī, Ī, , , ȉ, Ȉ, , , ı, ɪ

Kansainvälinen[muokkaa]

edellinen h
i
seuraava j
Unicode-merkki:

i

  • Koodipaikka: U+0069
  • Nimi: LATIN SMALL LETTER I

Aakkonen[muokkaa]

i (iso kirjain I, turkissa İ)

  1. latinalaisen aakkoston kirjain, suomen aakkostossa yhdeksäs
  2. (IPA) suppea lavea etuvokaali

Ääntäminen[muokkaa]

[2] IPA:

Liittyvät sanat[muokkaa]

  • [2] IPA: y (vastaava pyöreä)

Lyhenne[muokkaa]

i

  1. (musiikki) espanjan índice, etusormi

Liittyvät sanat[muokkaa]

  • [1] etusormi: p, m, a, e

Symboli[muokkaa]

i

  1. (matematiikka) imaginaariyksikkö

Suomi[muokkaa]

Aakkonen[muokkaa]

i (ii) (iso kirjain I)

  1. pieni kirjain, aakkosten 9. kirjain

Ääntäminen[muokkaa]

Äännetään suppeana laveana etuvokaalina. Lyhyenä ja pitkänä ("ii") äännettäessä äänteissä ei ole laadullista eroa.[1]

Katso myös[muokkaa]

Italia[muokkaa]

Artikkeli[muokkaa]

i

  1. konsonantti + vokaali -yhdistelmällä alkavan sanan edessä käytettävä monikon maskuliinin määräinen artikkeli, ei suomenneta

Huomautukset[muokkaa]

  • Italian kielen määräisen artikkelin eri muotoja käytetään seuraavan kaavion mukaisesti:
Taivutus
Yksikön
maskuliini
Yksikön
feminiini
Monikon
maskuliini
Monikon
feminiini
vokaalin edellä l' l' gli le
konsonantin edellä il la i le
konsonanttien gn, pn, ps, x,
z, sb, sc, sd, sf, sg, sk, sl,
sm, sn, sp, sq, st ja sv edellä
lo la gli le
  • Artikkeli i sulautuu prepositioiden kanssa seuraavasti:
a + iai
da + idai
di + idei
in + inei
su + isui

Japani[muokkaa]

Latinisointi[muokkaa]

i

  1. rōmaji-transkriptio sanasta
  2. rōmaji-transkriptio sanasta
  3. rōmaji-transkriptio sanasta
  4. rōmaji-transkriptio sanasta

Kroaatti[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

i

  1. (rinnastuskonjunktio) ja

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ī

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä

Pohjoissaame[muokkaa]

Aakkonen[muokkaa]

i (iso kirjain I)

  1. pienaakkonen, aakkosten 12. kirjain

Katso myös[muokkaa]


Puola[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

i

  1. (rinnastuskonjunktio) ja

Ruotsi[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

i

  1. -ssa, -ssä, -lla, -llä
  2. ajasta:
    i två veckor kaksi viikkoa, kahden viikon ajan

Serbia[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

i (kyrillinen: и)

  1. myös

Konjunktio[muokkaa]

i (kyrillinen и)

  1. (rinnastuskonjunktio) ja
  2. myös

Tanska[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

i

  1. ilmaisee sijaintia jonkin sisällä, vastaa suomen inessiiviä; -ssa/-ssä
    Jeg er i København.
    Olen Kööpenhaminassa.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Tokelau[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

i

  1. -ssa, -ssä
  2. (jonkun) kanssa

Tšekki[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

i

  1. myös
    Je i tam, kde byste jej nečekali.
    Se on myös siellä, missä et olettaisi.
  2. (lauseen alussa) jopa
    I slepá veverka někdy najde ořech.
    Jopa sokea orava löytää joskus pähkinän.

Konjunktio[muokkaa]

i

  1. (rinnastuskonjunktio) ja (samoja elementtejä käsittävässä listassa)

Liittyvät sanat[muokkaa]

Turkki[muokkaa]

Aakkonen[muokkaa]

i (i) (iso kirjain İ)

  1. pieni kirjain, aakkosten 12. kirjain

Ääntäminen[muokkaa]

Äännetään suppeana laveana etuvokaalina.

Erikseen lausuttuna[muokkaa]

Katso myös[muokkaa]


Vepsä[muokkaa]

Konjunktio[muokkaa]

i

  1. (rinnastuskonjunktio) ja

Liittyvät sanat[muokkaa]

Älvdalska[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

i

  1. -ssa, -ssä

Viitteet[muokkaa]

  1. Karlsson, Fred: Suomen peruskielioppi, s. 26. 4. laajennettu ja uudistettu painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009. ISBN 978-952-222-097-4.