finis
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Latina
[muokkaa] Substantiivi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | fīnis | fīnēs |
| akkusatiivi | fīnem fīnim |
fīnēs fīnīs |
| genetiivi | fīnis | fīnium |
| datiivi | fīnī | fīnibus |
| ablatiivi | fīne fīnī |
fīnibus |
fīnis f. (yks. gen. fīnis, monikko fīnēs)
Verbi
fīnīs
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fīniō
[muokkaa] Ranska
[muokkaa] Verbi
finis
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä finir
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä finir
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä finir
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä finir
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä finir
- (taivutusmuoto) monikon maskuliininen partisiipin perfekti verbistä finir
