combine

Katso myös: combiné

Englanti

Substantiivi

combine (monikko combines)

1. yhteenliittymä, yhtymä
2. leikkuupuimuri (lyh. combine harvester)

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	combines
part. prees.	combining
imp. & part. perf.	combined

combine

1. liittää, yhdistää
2. liittyä yhteen, yhdistyä

Espanja

Verbi

combine

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä combinar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä combinar

Ranska

Verbi

combine

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä combiner
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä combiner
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä combiner
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä combiner
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä combiner