yleisgeminaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
yleisgeminaatio
- (kielitiede) monissa suomen murteissa esiintyvä ilmiö, jossa konsonantit kahdentuvat lyhyen painollisen tavun jälkeen pitkän painottoman vokaalin seuratessa. Esimimerkiksi jos kynä-sanan partitiivi, yleiskielellä kynää, toteutuu murteessa muodossa kynnää pitkän ä:n ja edeltävän vokaalin y lyhyyden vaikutuksesta, kyseessä on yleisgeminaatio.