wit

Englanti

Substantiivi

wit (ei monikkoa)

1. (yleensä monikossa wits), järki, järjissään

   you must have lost your wits

2. sukkeluus, nokkeluus

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: witty

Verbi

wit

1. (vanhahtava) tietää

Taivutus

Taivutus
	indikatiivin preesens	indikatiivin imperfekti
y. 1. p.	I wot	I wist
y. 2. p.	you wit; (vanh.) thou wottest	you wist; (vanh.) thou wistest
y. 3. p.	he/she wot	he/she wist
m. 1. p.	we wit	we wist
m. 2. p.	you wit	you wist
m. 3. p.	they wit	they wist
	subjunktiivin preesens	subjunktiivin imperfekti
y. 1. p.	I wit	I wist
y. 2. p.	you wit; (vanh.) thou wittest	you wist; (vanh.) thou wist
y. 3. p.	he/she wit	he/she wist
m. 1. p.	we wit	we wist
m. 2. p.	you wit	you wist
m. 3. p.	they wit	they wist
	partisiipin preesens	partisiipin perfekti
	witting	wist