vorbeigehen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	geht vorbei
ind. imperf. y. 3. p.	ging vorbei
part. perf.	vorbeigegangen
apuverbi	sein

vorbei|gehen

1. an (d) vorbeigehen ohittaa jk, mennä jkn/jnk ohi (myös kuvaannollisesti)

   An mir geht niemand vorbei.

   Minun ohitseni ei mene kukaan.

Etymologia

vorbei- + gehen