uskoton

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

uskoton (34-C)

  1. sellainen, joka pettää kahden henkilön väliseen liittoon kuuluvan luottamuksen ja uskollisuuden velvoitteen
  2. (slangia) sellainen, joka on vailla (oikeaa tai mitään) uskoa; (islaminuskoisten kielenkäytössä) sellainen joka ei ole muslimi

Etymologia[muokkaa]

sanan usko vartalosta usko- ja suffiksista -ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • uskoton Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

uskoton

  1. ihminen, joka on tai on ollut uskoton
  2. (huonoa suomea) ihminen, joka ei tunnusta (oikeaa tai mitään) uskoa; (joskus islaminuskoisten kielenkäytössä) ihminen joka ei ole muslimi