uskottomuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
uskottomuus (40)
- se, että on uskoton, aviollinen uskottomuus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈuskot̪ˌt̪omuːs/
- tavutus: us‧kot‧to‧muus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | uskottomuus | uskottomuudet |
| genetiivi | uskottomuuden | uskottomuuksien |
| partitiivi | uskottomuutta | uskottomuuksia |
| akkusatiivi | uskottomuus; uskottomuuden |
uskottomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | uskottomuudessa | uskottomuuksissa |
| elatiivi | uskottomuudesta | uskottomuuksista |
| illatiivi | uskottomuuteen | uskottomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | uskottomuudella | uskottomuuksilla |
| ablatiivi | uskottomuudelta | uskottomuuksilta |
| allatiivi | uskottomuudelle | uskottomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | uskottomuutena | uskottomuuksina |
| translatiivi | uskottomuudeksi | uskottomuuksiksi |
| abessiivi | uskottomuudetta | uskottomuuksitta |
| instruktiivi | – | uskottomuuksin |
| komitatiivi | – | uskottomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | uskottomuude- | |
| vahva vartalo | uskottomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
uskottomuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan uskoton vartalosta uskottom- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. uskottomuus
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uskottomuus Kielitoimiston sanakirjassa