tuikkia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tuikkia (61-A) (taivutus[luo])

  1. (valonlähteestä) vaihdella kirkkauttaan, vilkkua, välkkyä
  2. (kuvaannollisesti, lähinnä silmistä) loistaa ihastuttavasti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ui̯kːiɑˣ/
  • tavutus: tuik‧ki‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

tuikahdella, tuikata, tuikku, tuikuttaa

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuikkia Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

tuikkia (61-A) (taivutus[luo])

  1. tuikata toistuvasti tai jatkuvasti

Etymologia[muokkaa]

  • frekventatiivimuoto verbistä tuikata

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuikkia Kielitoimiston sanakirjassa