tuikkia
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tuikkia (61-A) (taivutus[luo])
- (valonlähteestä) vaihdella kirkkauttaan, vilkkua, välkkyä
- (kuvaannollisesti, lähinnä silmistä) loistaa ihastuttavasti
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ui̯kːiɑˣ/
- tavutus: tuik‧ki‧a
Käännökset[muokkaa]
1. vilkkua, välkkyä
|
2. loistaa ihastuttavasti
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
tuikahdella, tuikata, tuikku, tuikuttaa
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuikkia Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
tuikkia (61-A) (taivutus[luo])
- tuikata toistuvasti tai jatkuvasti
Etymologia[muokkaa]
- frekventatiivimuoto verbistä tuikata
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: tuikkiva
- adverbit: tuikkivasti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuikkia Kielitoimiston sanakirjassa