Siirry sisältöön

kirkkaus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kirkkaus (40)

  1. se, että on kirkas

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkirkːɑus/ tai /ˈkirkːɑu̯s/
  • tavutus: kirk‧ka‧us / kirk‧kaus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirkkaus kirkkaudet
genetiivi kirkkauden kirkkauksien
partitiivi kirkkautta kirkkauksia
akkusatiivi kirkkaus;
kirkkauden
kirkkaudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kirkkaudessa kirkkauksissa
elatiivi kirkkaudesta kirkkauksista
illatiivi kirkkauteen kirkkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirkkaudella kirkkauksilla
ablatiivi kirkkaudelta kirkkauksilta
allatiivi kirkkaudelle kirkkauksille
muut sijamuodot
essiivi kirkkautena kirkkauksina
translatiivi kirkkaudeksi kirkkauksiksi
abessiivi kirkkaudetta kirkkauksitta
instruktiivi kirkkauksin
komitatiivi kirkkauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kirkkaude-
vahva vartalo kirkkaute-
konsonantti-
vartalo
kirkkaut-

Etymologia

[muokkaa]

adjektiivi kirkas ((vahva) vokaalivartalo kirkkaa-) + johdin -us

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kirkkaussäädin

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kirkkaus Tieteen termipankissa
  • kirkkaus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 952, 4836 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa