tjuta

Ruotsi

Verbi

tjuta (epäsäännöllinen)

1. ulvoa, kiljua
2. (arkikieltä) parkua, vollottaa

Ääntäminen

• (suomenruotsia) /tɕʉːta/
• (riikinruotsia) /²ɕʉːta/

Taivutus

Taivutus – tjuta
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	tjuter	tjuts, tjutes
imperfekti	tjöt	tjöts
supiini	tjutit	tjutits
imperatiivi	tjut	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: tjuta
• passiivin infinitiivi: tjutas
• aktiivin part. prees: tjutande
• passiivin part. prees: tjutandes
• part. perf.: yl. tjuten, n. tjutet, määr./mon. tjutna

Etymologia

• samanmerkityksisestä muinaisruotsin sanasta þiuta

Liittyvät sanat

• yla, skälla

Aiheesta muualla

• tjuta Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)