timo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Timo, timó

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

timo m. (monikko timos)

  1. huijaus, petkutus
  2. (anatomia) kateenkorva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈtimo/, [ˈt̪imo]

Verbi[muokkaa]

timo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä timar

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

timo

  1. pelko

Ääntäminen[muokkaa]

Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: ti‧mo

Etymologia[muokkaa]

  • samaa tarkoittavasta latinan sanasta timor

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

timo (yksikön akkusatiivi timon; monikko timoi, monikon akkusatiivi timoin)

  1. pelko

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

timo m. (monikko timi[luo])

  1. ajuruoho, timjami
  2. (anatomia) kateenkorva

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

timo m. (monikko timos)

  1. (anatomia) kateenkorva
  2. ajuruoho, timjami

Somali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

timo

  1. karva