huijaus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huijaus (39)

  1. tapahtuma, jossa on vilpillisesti käytetty hyväksi toisen osapuolen luottamusta yleensä taloudellisen edun saamiseksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhui̯jɑus/ tai /ˈhui̯jɑu̯s/
  • tavutus: hui‧ja‧us / hui‧jaus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huijaus huijaukset
genetiivi huijauksen huijausten
huijauksien
partitiivi huijausta huijauksia
akkusatiivi huijaus;
huijauksen
huijaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi huijauksessa huijauksissa
elatiivi huijauksesta huijauksista
illatiivi huijaukseen huijauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi huijauksella huijauksilla
ablatiivi huijaukselta huijauksilta
allatiivi huijaukselle huijauksille
muut sijamuodot
essiivi huijauksena huijauksina
translatiivi huijaukseksi huijauksiksi
abessiivi huijauksetta huijauksitta
instruktiivi huijauksin
komitatiivi huijauksine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

huijausyritys, vakuutushuijaus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • huijaus Kielitoimiston sanakirjassa