Siirry sisältöön

täysivaltainen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

täysivaltainen

  1. (oikeustiede) sellainen, jolla on täysi kelpoisuus tehdä oikeustoimia itsenäisesti
    Ajatus on paluuta 1800-luvulle: nainen ei ole täysivaltainen aikuinen ihminen vaan jollain tavalla suojeltava asia. (Anna Kontula)

Etymologia

[muokkaa]

yhdyssana sanoista täysi ja -valtainen

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]