Siirry sisältöön

täysivaltaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

täysivaltaisuus (40)

  1. se, että on täysivaltainen

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi täysivaltaisuus täysivaltaisuudet
genetiivi täysivaltaisuuden täysivaltaisuuksien
partitiivi täysivaltaisuutta täysivaltaisuuksia
akkusatiivi täysivaltaisuus;
täysivaltaisuuden
täysivaltaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi täysivaltaisuudessa täysivaltaisuuksissa
elatiivi täysivaltaisuudesta täysivaltaisuuksista
illatiivi täysivaltaisuuteen täysivaltaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi täysivaltaisuudella täysivaltaisuuksilla
ablatiivi täysivaltaisuudelta täysivaltaisuuksilta
allatiivi täysivaltaisuudelle täysivaltaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi täysivaltaisuutena täysivaltaisuuksina
translatiivi täysivaltaisuudeksi täysivaltaisuuksiksi
abessiivi täysivaltaisuudetta täysivaltaisuuksitta
instruktiivi täysivaltaisuuksin
komitatiivi täysivaltaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo täysivaltaisuude-
vahva vartalo täysivaltaisuute-
konsonantti-
vartalo
täysivaltaisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan täysivaltainen vartalosta täysivaltais- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]