statua
Italia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]statua f. (monikko statue[luo])
Etymologia
[muokkaa]Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | statua | statuae |
| akkusatiivi | statuam | statuās |
| genetiivi | statuae | statuārum |
| datiivi | statuae | statuīs |
| ablatiivi | statuā | statuīs |
statua f. (1)
- (erit. metallinen) patsas
Puola
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]statua f.
Etymologia
[muokkaa]Ranska
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]statua
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä statuer