skärpa

Ruotsi

Verbi

skärpa (2)

1. teroittaa
2. refl.: skärpa sig ryhdistäytyä

Taivutus

Taivutus – skärpa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	skärper	skärps, skärpes
imperfekti	skärpte	skärptes
supiini	skärpt	skärpts
imperatiivi	skärp	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: skärpa
• passiivin infinitiivi: skärpas
• aktiivin part. prees: skärpande
• passiivin part. prees: skärpandes
• part. perf.: yl. skärpt, n. skärpt, määr./mon. skärpta

Aiheesta muualla

• skärpa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)