siunata (73) (taivutus[luo])
- antaa jonkun tai jonkin ylle siunaus
- Jumala siunasi kansaansa.
- (transitiivinen) pyytää tai välittää Jumalan siunausta
- Pappi siunasi heidät avioliittoon.
- toivottaa Jumalan siunausta
- Siunasimme heidät matkaan.
- (arkikieltä) antaa muodollinen hyväksyntänsä
- Lautakunta siunasi päätöksellään luonnoksen toteuttamisen.
- (murteellinen) päivitellä, siunailla, kummastella
- Mummo siunasi sateiden puutetta.
- IPA: /ˈsiu̯nɑt̪ɑˣ/
- tavutus: siu‧na‧ta
- siunata Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 208, 3673 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
