ponneton

Suomi

Adjektiivi

ponneton (34-C) (komparatiivi ponnettomampi, superlatiivi ponnettomin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa ei ole kunnollista lähestymistapaa ja yritystä; kyvytön, heikko

   jäädä ponnettomaksi

2. sellainen, jossa ei ole ponsia (heteestä)

Ääntäminen

• IPA: /ˈponːet̪on/
• tavutus: pon‧ne‧ton

Aiheesta muualla

• ponneton Kielitoimiston sanakirjassa