pip

Englanti

Substantiivi

pip (monikko pips)

1. siemen (appelsiinin, omenan), kivi (persikan)
2. kaikumerkki
3. arpakuution tai dominon silmä

Liittyvät sanat

• 1) stone, pit

Ruotsi

Substantiivi

pip n. (5) (yks. määr. pipet [luo], mon. epämäär. pip, mon. määr. pipen [luo])

1. nokka, kaatonokka
2. piippaus

Liittyvät sanat

• näbb