Siirry sisältöön

ojentaa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

ojentaa (54-J) (taivutus[luo])

  1. antaa jtk käsi suoristamalla
    Voisitko ojentaa sakset?
  2. nuhdella, erityisesti kehottamalla ja ohjaamalla
    Ei ole mukavaa ojentaa ilkikurisia lapsia.
  3. (armeija) määrätä ojennus
    Tapahtuneen johdosta komppanian päällikkö oli velvollinen ojentamaan syyllisiä.
  4. suoristaa, laittaa ojennukseen
    Ojentakaa rivi!
  5. (murteellinen) kurkottaa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈojent̪ɑːˣ/
  • tavutus: o‧jen‧taa

Etymologia

[muokkaa]
  • johdos sanasta oikea[1] mahdollisesti oieta-sanan kautta ((heikko) konsonanttivartalo oien- + pääte -taa)

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ojentaa Kielitoimiston sanakirjassa
  • ojentaa Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 411, 628 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”ojentaa”.