nim
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Liivi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
nim (ni’m; genetiivi nim, partitiivi nimmõ, monikko nimūd)
- nimi
- Mis um sin nim? – Mikä sinun nimesi on?
- Min nim um Peite. – Nimeni on Peite.
- Mini um täd nim ja līekõnim?; Kui tēći nutāb? – Mikä teidän etunimenne ja sukunimenne on ; Mikä teidän nimenne on ["kuinka teitä kutsutaan"]?
Taivutus[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- Liivi-eesti-läti sõnaraamat / Tiit-Rein Viitso, Valts Ernštreits. – Tartu : Tartu Ülikool, 2012
- Verkkoversio: LEL 2012
- Daži teikumi -- Vilx.lv Ežmi stuņd
- Latviešu-lībiešu-angļu sarunvārdnīca / Valda Šuvcāne, Ieva Ernštreite. – Rīga : Livõd It, 1999.
- Ladattava PDF: LLA 2005
Puola[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
nim
- (alistuskonjunktio) ennen kuin
Pronomini[muokkaa]
nim
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) instrumentaalimuoto sanasta on
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) instrumentaalimuoto sanasta ono
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) preposition jälkeinen datiivimuoto sanasta one
Viro[muokkaa]
Lyhenne[muokkaa]
nim
- (kielitiede) nimetav, nimetav kääne – nominatiivi