maar
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Suomi[muokkaa]
Partikkeli[muokkaa]
maar, mar
- (murteellinen) täytesana, alun perin todellakin, totisesti
- kyllä maar, totta maar
- "Totta maar mennähän yhyres" (Kurikka)
- "Kyllä mar siittä sentäs suvikin tulee, kun kerkiee" (Ikaalinen)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑːr/
- tavutus: maar
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- maar Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
maar (monikko maars)
Hollanti[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
maar
Konjunktio[muokkaa]
maar
Verbi[muokkaa]
maar
- (taivutusmuoto) maren