lyömäsoitin

Suomi

Lyömäsoittimia

Substantiivi

lyömäsoitin (33-C) (monikko lyömäsoittimet)

1. soitin, jonka lyöminen erityisellä kapulalla, käsin tai mekaanisesti tuottaa soittimelle ominaisen värähtelyn ja sitä kautta äänen

   Lyömäsoittimet voivat olla viritettyjä tietylle taajuudelle tai sävelkorkeudeltaan epämääräisiä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlyø̯mæˌsoi̯t̪in/
• tavutus: lyö‧mä‧soi‧tin

Etymologia

• yhdyssana sanoista lyömä ja soitin

Käännökset

1. soitin, jonka lyöminen tuottaa soittimelle ominaisen värähtelyn ja sitä kautta äänen

englanti: percussion instrument ruotsi: slagverksinstrument, slaginstrument

turkki: vurmalı çalgı venäjä: ударный инструмент

Liittyvät sanat

• lautanen
• lyömäpuikko
• rumpu
• rytmisoitin
• symbaali
• triangeli
• laattasoitin
• lyömäsoitinryhmä
• lyömäsoittaja

Aiheesta muualla

• lyömäsoitin Kielitoimiston sanakirjassa