lit

Katso myös: lít ja līt

Englanti

Verbi

lit

1. (taivutusmuoto) imperfektimuoto ja partisiipin perfekti verbistä light

Puola

Substantiivi

lit m.

1. litium

Ranska

Substantiivi

lit m. (monikko lits[luo])

1. vuode, sänky

   Où est-il ? – Il dort dans son lit.

   1. Missä hän on? – Hän nukkuu vuoteessaan.

2. (joen) uoma

   Le 28 janvier 1910, la Seine est sortie de son lit à Paris, chassant de chez eux des milliers de Parisiens.

Ääntäminen

• IPA: /li/

• Näin äännetään alueella: Pariisi, Ranska

Etymologia

• latinan sanasta lectus ’vuode’

Liittyvät sanat

• literie

Johdokset

• substantiivit: literie

Aiheesta muualla

• lit Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa

Verbi

lit

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä lire