latoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

latoa (52-F) (taivutus[luo])

  1. asetella riviin tai pinoon
  2. (kirjapaino) koota kirjakkeista lados; muuntaa painettava teksti, kuvat ym. ladelmaksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑt̪oɑˣ/
  • tavutus: la‧to‧a

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

latomakone

Anagrammit[muokkaa]

aalto, laota, loata

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • latoa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

latoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta lato

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.