kunniallinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kunniallinen (38) (komparatiivi kunniallisempi, superlatiivi kunniallisin) (taivutus [luo])
- siveä, säädyllinen, kunnollinen
- Maarit on kunniallinen nainen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkunːiˌɑlːinen/
- tavutus: kun‧ni‧al‧li‧nen
Etymologia[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: kunniallisesti
- substantiivit: kunniallisuus
Vastakohta[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kunniallinen Kielitoimiston sanakirjassa