kaunistella

Suomi

Verbi

kaunistella (67) (taivutus[luo])

1. saada näyttämään paremmalta kuin jokin todellisuudessa on

   Hallitus kaunistelee murhatilastoja määrittelemällä "murhan" uusiksi.

   Turha tätä tosiasiaa on kaunistella: nuorisotyöttömyys ei laske samaa tahtia talouden elpymisen kanssa.

Etymologia

• frekventatiivinen johdos verbistä kaunistaa (vartalo kaunist|a- + pääte -ella)

Käännökset

1. saada näyttämään paremmalta kuin mitä se todellisuudessa on

englanti: embellish, sugar, sugarcoat

saksa: verbrämen

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kaunisteleminen, kaunistelu

Anagrammit

nautiskella, sinkautella

Aiheesta muualla

• kaunistella Kielitoimiston sanakirjassa
• kaunistella Suomen murteiden sanakirjassa
• kaunistella Suomen etymologisessa sanakirjassa