Siirry sisältöön

kaunistelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kaunistelu (2)

  1. kaunisteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑu̯nisˌt̪elu/
  • tavutus: kau‧nis‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaunistelu kaunistelut
genetiivi kaunistelun kaunistelujen
kaunisteluiden
kaunisteluitten
partitiivi kaunistelua kaunisteluita
kaunisteluja
akkusatiivi kaunistelu;
kaunistelun
kaunistelut
sisäpaikallissijat
inessiivi kaunistelussa kaunisteluissa
elatiivi kaunistelusta kaunisteluista
illatiivi kaunisteluun kaunisteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaunistelulla kaunisteluilla
ablatiivi kaunistelulta kaunisteluilta
allatiivi kaunistelulle kaunisteluille
muut sijamuodot
essiivi kaunisteluna kaunisteluina
translatiivi kaunisteluksi kaunisteluiksi
abessiivi kaunistelutta kaunisteluitta
instruktiivi kaunisteluin
komitatiivi kaunisteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kaunistelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]