Siirry sisältöön

kallistua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Kallistunut laiva

Verbi

[muokkaa]

kallistua (52) (taivutus[luo])

  1. mennä kallelleen
    Seinä oli kallistunut ihan vinoksi.
  2. (kuvaannollisesti) suuntautua jollekin kannalle
    Taidan sittenkin kallistua hänen kannalleen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑlːisˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: kal‧lis‧tu‧a

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kallistua (52) (taivutus[luo])

  1. tulla kalliimmaksi
    Hintojen nousun myötä elämä on kallistunut.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑlːisˌt̪uɑˣ/
  • tavutus: kal‧lis‧tu‧a

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi kallistaa ’tehdä kalliimmaksi’ (vartalo kallist|a- + pääte -ua) ja
  • adjektiivi kallis (vartalo kallis- + pääte -tua)

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]