suuntautua

Suomi

Verbi

suuntautua (52-F) (taivutus)

1. olla taipuvainen
2. (kuvaannollisesti) kohdistua johonkin

   Kaikkien mielenkiinto oli suuntautunut muuhun kuin opetukseen.

Etymologia

refleksiivijohdos verbistä suunnata

Käännökset

1. olla taipuvainen

ruotsi: inrikta sig, rikta sig

Liittyvät sanat

• suunta
• suuntautuneisuus
• suuntautunut

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja: suuntautua